Veneen fiksausta
Puuhastelua vanhan lasikuituveneen kanssa
Projektin tulos
Kaksi kesää vene oli järvessä toukokuusta lokakuun alkuun saakka. Eikä rantapaikalla, vaan laituripaikalla eli pohja oli vedessä koko ajan. Maali kesti hyvin kulutusta ja suojasi hyvin pohjaa normaalissa käytössä. Kuten kuvasta näkyy, moottori tuli päivitettyä 9,8 heppaiseen nelarikoneeseen, joka oli paljon hiljaisempi kuin vanha 20 heppainen kaksitahti, mutta myös hitaampi.
Maalaukseen
Primerit pohjaan ja hyvältä näyttää tässä vaiheessa.
Sitten varsinaiseen asiaan.
Maalit pintaan, riittävän monta kerrosta.
Ja valmiina siisti, sävyltään kermanvalkoinen pohja. Työ oli helppo ja lopputulos siisti, vaikka ei aikaisempaa kokemusta veneenmaalaamisesta juurikaan ollut. Joskus aikoinaan laivastoaikoina viirikkömme varusmiehet joutoaikoina komennettiin maalaamaan laivojen pohjia sellaisilla myrkyillä, että pää oli maalinkäryistä sekaisin monta päivää. Nyt täytyy sanoa, että maali oli lähes hajuton.
Gelcoat vai topcoat?
Nyt kun tulin siihen lopputulokseen, että en hävitä venettä vaan laitan sen kuntoon, niin pitäisi ottaa selvää miten pohja tulisi käsitellä. Jos vene tulee käyttöön, niin pohjan pitäisi käsitellä siten, että osmoosi ei päästäisi vettä lasikuidun ja gelcoatin väliin.
Aktiivista nettisurffailua parituntia aiheen parissa eikä mitään tietoa siitä miten asiassa pitäisi edetä. Ensiksi ajattelin ostaa gelgoattia ja lätkiä sitä pohjan vauriokohtiin. Gelcoattiin pitäisi levityksen jälkeen saada ilmaton tila, jotta aine kovettuisi. Ilmattoman tilan voisi tosi "kätevästi" tehdä keittiökelmulla. Koska olen käytännön asioissa ihan normaali tumpelo, päätin että en lähde turaamaan keittiökelmujen kanssa veneelle.
Topcoatti on vissiin samaa tavaraa kuin gelcoatti sillä erotuksella, että topcoattiin on sekoitettu parafiinia, joka taas mahdollistaa aineen kovettumisen vaikka se olisikin tekemissä ilman kanssa. Toisaalta väittivät keskustelupalstoilla, että topcoatti ei estä osmoosia, eli se päästäisi ajan kanssa veden läpi. No empä tiedä asiasta mitään.
Kohtuullisen uskottavaa infoa veneen pintakäsittelystä löysin maalinvalmistijien sivuilta. Näyttää siltä, että 2-komponentti vettäeristävä epoksimaali on oikea tökötti veneen pohjaan.
Aktiivista nettisurffailua parituntia aiheen parissa eikä mitään tietoa siitä miten asiassa pitäisi edetä. Ensiksi ajattelin ostaa gelgoattia ja lätkiä sitä pohjan vauriokohtiin. Gelcoattiin pitäisi levityksen jälkeen saada ilmaton tila, jotta aine kovettuisi. Ilmattoman tilan voisi tosi "kätevästi" tehdä keittiökelmulla. Koska olen käytännön asioissa ihan normaali tumpelo, päätin että en lähde turaamaan keittiökelmujen kanssa veneelle.
Topcoatti on vissiin samaa tavaraa kuin gelcoatti sillä erotuksella, että topcoattiin on sekoitettu parafiinia, joka taas mahdollistaa aineen kovettumisen vaikka se olisikin tekemissä ilman kanssa. Toisaalta väittivät keskustelupalstoilla, että topcoatti ei estä osmoosia, eli se päästäisi ajan kanssa veden läpi. No empä tiedä asiasta mitään.
Kohtuullisen uskottavaa infoa veneen pintakäsittelystä löysin maalinvalmistijien sivuilta. Näyttää siltä, että 2-komponentti vettäeristävä epoksimaali on oikea tökötti veneen pohjaan.
Veneen pesu
Hetken mielenjohteesta ajattelin lähteä pesemään veneen pohjan. Pyhäpäivän vuoksi ei voinut ostaa pesuaineita kaupasta. Kotoa nappasin mukaan mäntysuopaa jotta pääsisi kokeilemaan miten suopa puhdistaa pohjaa. Eipä puhdistanut.
Rannan lähellä näytti olevan ruokakauppa auki ja kävin sieltä ostamassa saippuoitua teräsvillaa. Villalla lähti pohjasta aika tehokkaasti kesän aika pohjaan pinttynyt lika. Uskalsin hiestää teräsvillalla pohjaa, vaikka villa voisi vahingoittaa gelcoattia.
Myöhemmin kävin netissä tutustumassa aiheeseen ja väittävät netissä, että oksaalihappoliuos puhdistaisi aika tehokkaasti pohjan. Väittävät myös autojen vannepuhdistusaineen irrottavan gelcoatista lian tehokkaasti.
Pesun jälkeen katselin pohjaa ja koputtelin gelcoat-vauriokohtien ympäriltä. Ei kuulunut räpsettä, eikä löytynyt ruttoa mistään kulmasta. Pitänee alkaa suunnittelemaan pohjan laittoa.
Rannan lähellä näytti olevan ruokakauppa auki ja kävin sieltä ostamassa saippuoitua teräsvillaa. Villalla lähti pohjasta aika tehokkaasti kesän aika pohjaan pinttynyt lika. Uskalsin hiestää teräsvillalla pohjaa, vaikka villa voisi vahingoittaa gelcoattia.
Myöhemmin kävin netissä tutustumassa aiheeseen ja väittävät netissä, että oksaalihappoliuos puhdistaisi aika tehokkaasti pohjan. Väittävät myös autojen vannepuhdistusaineen irrottavan gelcoatista lian tehokkaasti.
Toinen puoli pohjasta on hiestetty terävillalla. |
Pesun jälkeen katselin pohjaa ja koputtelin gelcoat-vauriokohtien ympäriltä. Ei kuulunut räpsettä, eikä löytynyt ruttoa mistään kulmasta. Pitänee alkaa suunnittelemaan pohjan laittoa.
Pääsiäisen seutuun venettä pällistelemässä
Syksyllä nostin veneen järvestä ensilumen sataessa, enkä pessyt venettä saati peitellyt sitä talveksi.
Pääsiäisen seutuun kävin pällistelemässä venettä rannassa.
Pohja on likainen ja lisäksi pohjassa on pientä naarmua ja koloa siellä täällä. Myös gelcoattia puuttuu.
Jos venettä meinaa käyttää pohjalle pitäisi varmaan tehdä jotain. Mutta mitä?
.
Pääsiäisen seutuun kävin pällistelemässä venettä rannassa.
Pohja on likainen ja lisäksi pohjassa on pientä naarmua ja koloa siellä täällä. Myös gelcoattia puuttuu.
Gelcoattia ei ole lainkaan noin 60 cm pätkällä |
Jos venettä meinaa käyttää pohjalle pitäisi varmaan tehdä jotain. Mutta mitä?
.
Veneestä
Sain mennä kesänä veneen puolivahingossa sukulaiseltani. Hain veneen Kustavista Savoon heinäkuun lopussa.
Vene on merkiltään Marianne. Pituutta veneella on muistaakseni 410 cm ja leveyttä 168 cm. Olen veneen toinen omistaja. Ensimmäinen omistaja hankki veneen uutena suoraan valmistajalta. Vene on tehty vuonna 1967 ja sen mukana tuli saman ikäinen Chryslerin 20 heppainen peräkone.
Vene oli ollut suht vähäisellä käytöllä mökkiveneenä, tosin ainakin viimeiset 15 vuotta käyttämättä. Venettä ei oltu edes käännetty ja sadevedet olivat jääneet veneeseen lillumaan vuosiksi.
Veneen perämoottori oli huollettu ja kone osoittautui ihan toimivaksi peliksi. Koneella tulikin päristeltyä järvellä elokuussa. Ajossa vene nousee liukuun helposti. Vene ei kallistu häiritsevästi vaikka veneen laidalla istuu. Tasaperä, pohjan malli ja leveys tekevät veneestä vakaan vähän kuoppaisemmallakin kelillä.
Vene on merkiltään Marianne. Pituutta veneella on muistaakseni 410 cm ja leveyttä 168 cm. Olen veneen toinen omistaja. Ensimmäinen omistaja hankki veneen uutena suoraan valmistajalta. Vene on tehty vuonna 1967 ja sen mukana tuli saman ikäinen Chryslerin 20 heppainen peräkone.
Vene oli ollut suht vähäisellä käytöllä mökkiveneenä, tosin ainakin viimeiset 15 vuotta käyttämättä. Venettä ei oltu edes käännetty ja sadevedet olivat jääneet veneeseen lillumaan vuosiksi.
Veneen perämoottori oli huollettu ja kone osoittautui ihan toimivaksi peliksi. Koneella tulikin päristeltyä järvellä elokuussa. Ajossa vene nousee liukuun helposti. Vene ei kallistu häiritsevästi vaikka veneen laidalla istuu. Tasaperä, pohjan malli ja leveys tekevät veneestä vakaan vähän kuoppaisemmallakin kelillä.
Blogin ajatus
Tässä blogissa kerrotaan vanhan lasikuituveneen maalausprojektista.
Omistan vanhan lasikuituveneen, jonka pohja on nähnyt vuosien saatossa liian monta rantakiveä. Päätin pintakäsitellä veneen pohjan, mutta ensiksi minun piti ottaa selvää miten pohjan pintakäsittely tulisi tehdä.
Tämä blogi ei ole ohje siitä, miten lasikuituveneen pohja tulisi pintakäsitellä. Minulla ei ole mitään kokemusta pintäkäsittelystä ylipäätään, saati veneen maalauksesta tai gelcoat-pinnan korjaamisesta ja huoltamisesta.Tein tämän blogin, jotta asiaan vihkyitymättömät vanhan lasikuituveneen omistajat saavat vertaistukea veneenmaalausta suunnitellessaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)